keskiviikko 7. helmikuuta 2007

Bodum

Ostin vihdoin sen pressopannun. Tai siis sellaisen lasikannun, jossa on metallinen siivilä ikään kuin mäntänä. Kannuun laitetaan kuumaa vettä ja teetä tai kahvia, ja sitten annetaan olla hetki. Sen jälkeen mäntä painetaan alas, ja kaadetaan valmista teetä tai kahvia kuppiin. Pressokannu maksoi aika paljon, se on sveitsiläinen vissiin, mutta myyjä sanoi, että kyllä tämä on parempi kuin ne halpis kannut, koska kun rikot tuon lasikannun niin saat ostettua uuden tilalle. Ystävällinen myyjä teki siis luonneanalyysin ja osasi myydä sopivan tuotteen.

Noh, olen ihan tyytyväinen pannuun. On se aika eurooppalaisen tuntuinen. Tosin tajusin kyllä hyvin pian, miten turha se todellisuudessa on. Jos haluaa teetä, joutuu nyt pesemään kupin ja lusikan lisäksi pannun ja moniosaisen siivilän. Samanlaista teetä saisi, jos ostaisi pienen kannun, jossa on simppeli siivilä suoraan kaatonokassa, tai sitten sellaisen ihan pienen yhden kupin siivilän. Samoin pannukahvia voi tehdä vaikka kattilassa. Mutta se on nyt vähän myöhäistä.

3 kommenttia:

Heikki Pölönen kirjoitti...

Sanojen, kuten 'mäntä', käyttö vain vahvistaa kuvaa sinusta tekniikan ihmelapsena. Itse olisin varmaan käyttänyt ainakin yhden keskipitkän kappaleen sen alaspainettavan rei'itetyn metallipyörylän kuvaamiseen. :p

Tuo on kuitenkin ostoksena ihan hyvä vaihtoehto verrattuna satojen eurojen espressokoneisiin mitä kukaan ei kuitenkaan ikinä ehdi eikä muista käyttää.

Tuomas kirjoitti...

Minulla on espressopannu.

Siihen laitetaan pohjalle vesi, siivilään jauhe ja sitten ruuvataan kiinni ja liedelle.

Neljä minsaa ja se on siinä. Ja on hyvää. Espressokoneiden kanssa sumplaaminen on niihin verrattuna huomattavan hankalaa.

Ostin Roomasta, joten olen ees vähän meiningissä.

Heikki Pölönen kirjoitti...

Espressokone on kyllä mitä täydellisin Roomantuliainen! Juuri tuollaisia ostoksia ulkomailla pitää tehdä. Jotkut kun menee esimerkiksi Ruotsiin päätyäkseen Hannesiinochmauretsiin ostamaan jotain yksivärisiä toppeja, kolme satasella.