torstai 6. heinäkuuta 2006

Vielä yksi runo

Tämä ei liity mihinkään, ei tähän päivään eikä mihinkään muuhunkaan sen enempää kuin mikään muukaan (tai voi hyvin liittyäkin), mutta laitanpa tämän tänne kuitenkin. Viime runosta on jo aikaa.

Tie joka on käytävä loppuun
(Grigorin elämästä)

Pieni kalpea poika
paimensi
seitsemän vuotta karjaa
Armenian vuorilla
lyömättä
kertaakaan
ainuttakaan kertaa
ja tultuaan paimenesta
ja tultuaan paimenesta
hän pisti
risunsa maahan
ja kerralla
ensi kerralla
se puhkesi kukkaan.


Sigitas Geda



Ps. Heinäkuun tekee vielä enemmän heinäkuuksi heinäsirkat.

Ei kommentteja: