tiistai 25. heinäkuuta 2006

Voisko ihanammin päivä enää alkaa...

Piti herätä aikaisin heittämään muu perhe satamaan. Tulee varmasti hyvä risteily, hieno päivä ja kaikkea. Tajusin miten hieno päivä vasta, kun kruisailin autolla takaisin päin keskustan läpi, ikkuna auki ja Sävelradion* mukana hoilottaen. Ei vielä ollut kahtakymmentä astetta enempää lämpöä, mutta tuuli kuitenkin lämpimästi ja aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta. Keskustan vanhat talot näyttivät erikoisilta siinä hieman utuisessa valossa, ihan niin kuin jossain vanhassa elokuvassa tai sarjakuvassa. Valonsäteet siivilöityivät vihreiden lehtien lomasta, valaisivat kadut ja puistot ja penkit ja ihmiset... Tuli sellainen yleisurbaani olo, ei niin että juuri tämä kaupunki olisi erityisen hieno ja kaunis, vaan että tällaisena maailman kaikki kaupungit joskus näyttäytyvät.En saanut analysoitua sitä enempää, en tiedä edes oliko se lämmintä vai kylmää valoa. Talojen yksityiskohdat piirtyivät graafisen tarkasti, mutta kuitenkin yleisilme oli pehmeän utuinen. Ota tästä sitten selvää. Ihan fiiliksissä kuitenkin olin.

Nyt jatkan aamua koiran kanssa, toivon että se valo on vielä siellä, huristelen autolla uudestaan kaupungin läpi ja jonnekin missä koira voi juoksennella, ehkä uidakin. Nyt kun se vihdoin oppi uimaan.





* Sävelradio on mulle joku fetissi, tiedän etten ehkä ole ihan kohderyhmää, mutta en voi sille mitään että se on niin paras radiokanava. Nyyh nyyh kun se lopettaa.



******************************************************************




Uimareissun saldoa:

+ Ostettiin eläinkaupasta kelluva narupallo, josta tuli koiran uusi lempilelu
+ Tehtiin havaintoja kauniista maisemista
+ Koira kastui, mikä on hyväksi sen turkille
+ Koira väsyi, mikä on hyväksi emännän hermoille
+ Emäntä sai nauraa koiran räpiköinnille, kts. edellinen kohta

- Kamera unohtui, joten ei saatu kuvia hienoista maisemista
- Lupaavan alun jälkeen koira heittäytyi uusuima-avuttomaksi
- Uusi lempilelu hävisi mereen, kun uimataidoton koira ei voinut sitä hakea
- Emäntä kastui
- Emäntä vähän hermostui, josta koira hermostui ja rupesi neuroottiseksi

+ Hermojen tasaamiseksi tehtiin vähän tottelevaisuusharjoituksia, jotka menivät hienosti

- Kunnes emäntä päätti nerokkaasti pilata erinomaiset luoksetulot harjoittelemalla koiran pysäyttämistä puoleen väliin matkaa -> koira neuroosissaan oppi kerrasta, ettei enää saakaan tulla kovaa vauhtia luokse kun huudetaan, vaan täytyy madella, koska hullu ja vihainen emäntä kuitenkin alkaa huutaa jossain vaiheessa

+ Emäntä ymmärsi mitä tarkoitetaan sillä, että koira on pehmeäluonteinen ja päätti kokeilla vieläkin lempeämpiä koulutusmetodeja

- Uimista ja vedestä noutoa uudelleen kokeiltaessa lempilelu nro 2 aka tennispallo eksyi jatkuvasti yhä uimataidottomammaksi muuttuvan koiran ulottumattomiin ja katosi sekin merelle

-------------------------------------------

Summa summarum: Maisemat oli kauniit ja koiran uimaopettelu täytyy aloittaa alusta

Ei kommentteja: