Tulin tuossa joku aika sitten mietiskelleeksi, että blogi on kohta vuotias, eikä mikään tunnu tässä vuoden sisään juuri muuttuneen. Mutta kas, miten kävikään! Olen löytänyt sisäisen kotihengettäreni! Ongelmahan oli alunperin se, että arvostin joutilaisuutta liian korkealle, jopa mukavuuden kustannuksella. Toisaalta sain kuitenkin jonkin näköisiä kiksejä viime tipan suursiivouksista ja ihmeellisistä pikkuseikkoihin takertumisista. Tyyliin kaakeleiden saumojen puhdistus hammastikulla.... Tavallinen siivoaminen oli tylsää, ja sitä tuli välttää viimeiseen asti.
Nyt olen mennyt jotenkin sekaisin. Osatekijä saattaa olla se sveitsiläinen kahvipannu, jonka takia veren kofeiinipitoisuus on noussut epätavallisen korkealle. Tai sitten tämä on maanis-depressiivisyyden maanista osuutta. Olen viimeisen 15 päivän aikana siivonnut ainakin kolme kertaa! Siis silleen kunnolla: imuroinut, luutunnut lattiat, pyyhkinyt pölyt ja pessyt kaikki pestävät pinnat, siivonnut akvaarion, siivonnut kanien häkit säännöllisesti, pessyt koiran, tuulettanut vuodevaatteita, pessyt sijauspatjan päällisen, pessyt kaikki muutkin pyykit, siivonnut ja kiillottanut kylpyhuonetta, puhdistanut peilit, pyyhkinyt seiniä, pyyhkinyt ovia, pessyt ikkunoita, siirrellyt huonekaluja, järjestellyt kirjoja (värien mukaan), kerännyt lehtiä, vienyt roskia, vienyt sanomalehtiä, avannut kirjekuoria, maksanut laskuja, tiskannut astioita, puhdistanut lämpöpattereita, pessyt uunin, siivonnut jääkaapin ja ruokakaapit, järjestellyt kaappeja, siivonnut parveketta, päällystänyt runkopatjasohvan, tehnyt siihen tyynyt, maalannut taulun olohuoneeseen, vaihtanut huonekasvien mullat, kastellut huonekasveja, nyppinyt kuolleita lehtiä pois... Nyt on matto pesulassa peseytymässä. Suunnitelmissa on vielä ainakin pesukoneen pesu, kaikkien jäljellä olevien kaappien järjestely ja uusien taulujen maalaus. Niin ja taulujen seinille ripustus.
En tiedä, onko tämä vain ohimenevää. Kuitenkin nyt ennen nukahtamista käyn mielessäni läpi asioita jotka olen jo siivonnut/järjestellyt/pessyt/imuroinut/kiillottanut, ja mietin vielä mitä kaikkea muuta täytyy tehdä. Mutta onneksi en sillä tavalla hysteerisesti mieti, vaan aika rauhallisesti. Olen ihan tyytyväinen nyt. Ja kuten sanoin joskus aiemmassa postauksessa, askareiden tekeminen rauhoittaa. Nyt olen siinä pisteessä, että illalla, sillä aikaa kun tee hautuu, mietin kannattaisiko ruveta luuttuamaan lattiaa...
Nyt olen mennyt jotenkin sekaisin. Osatekijä saattaa olla se sveitsiläinen kahvipannu, jonka takia veren kofeiinipitoisuus on noussut epätavallisen korkealle. Tai sitten tämä on maanis-depressiivisyyden maanista osuutta. Olen viimeisen 15 päivän aikana siivonnut ainakin kolme kertaa! Siis silleen kunnolla: imuroinut, luutunnut lattiat, pyyhkinyt pölyt ja pessyt kaikki pestävät pinnat, siivonnut akvaarion, siivonnut kanien häkit säännöllisesti, pessyt koiran, tuulettanut vuodevaatteita, pessyt sijauspatjan päällisen, pessyt kaikki muutkin pyykit, siivonnut ja kiillottanut kylpyhuonetta, puhdistanut peilit, pyyhkinyt seiniä, pyyhkinyt ovia, pessyt ikkunoita, siirrellyt huonekaluja, järjestellyt kirjoja (värien mukaan), kerännyt lehtiä, vienyt roskia, vienyt sanomalehtiä, avannut kirjekuoria, maksanut laskuja, tiskannut astioita, puhdistanut lämpöpattereita, pessyt uunin, siivonnut jääkaapin ja ruokakaapit, järjestellyt kaappeja, siivonnut parveketta, päällystänyt runkopatjasohvan, tehnyt siihen tyynyt, maalannut taulun olohuoneeseen, vaihtanut huonekasvien mullat, kastellut huonekasveja, nyppinyt kuolleita lehtiä pois... Nyt on matto pesulassa peseytymässä. Suunnitelmissa on vielä ainakin pesukoneen pesu, kaikkien jäljellä olevien kaappien järjestely ja uusien taulujen maalaus. Niin ja taulujen seinille ripustus.
En tiedä, onko tämä vain ohimenevää. Kuitenkin nyt ennen nukahtamista käyn mielessäni läpi asioita jotka olen jo siivonnut/järjestellyt/pessyt/imuroinut/kiillottanut, ja mietin vielä mitä kaikkea muuta täytyy tehdä. Mutta onneksi en sillä tavalla hysteerisesti mieti, vaan aika rauhallisesti. Olen ihan tyytyväinen nyt. Ja kuten sanoin joskus aiemmassa postauksessa, askareiden tekeminen rauhoittaa. Nyt olen siinä pisteessä, että illalla, sillä aikaa kun tee hautuu, mietin kannattaisiko ruveta luuttuamaan lattiaa...
4 kommenttia:
Jessus! Mä tahdon samat lääkkeet :)
Tämä ei ole ihan halpaa huvia, koska alussa täytyy ostella paljon siivoustarvikkeita kaappiin pölyyntymään. Koska niitä ei ikinä käytä, tulee ostaneeksi ylimääräisiä. Sillä tavalla kuitenkin saa itsensä pikku hiljaa orientoitua siivousmoodiin. Tulee myös katsoa televisiosta ainakin pari kertaa joku siivousohjelma silloin, kun itse on vaikutteille alttiissa mielentilassa. Kannattaa myös vierailla tuttavien luona, sekä niiden, joiden koti on siisti, että niiden, joiden koti on huonommassa kunnossa kuin oma (jos mahdollista, jos ei, niin voi käyttää mielikuvitusta, ja kuvitella että niiden koti on huonommassa kunnossa kuin oma). Jos tuntee koiranomistajia, niin heidän kotona kannattaa käydä. Muista käydä myös kylppärissä. Kysy, tukkiiko koirankarvat ja hiekka viemärit, kuolaako koira ympäriinsä, onko se sisäsiisti ja miten mahdolliset vahingot saa siivottua, onko sohvista vaikea saada karvoja irti ja pureskeleeko se esineitä. Jos perheessä on kissoja tai pieniä lapsia tai kaneja voit keksiä vastaavanlaiset lajityypilliset kysymykset niille. Sen jälkeen olet kiitollinen ettet omista a) koiraa b) kissaa c) lasta tai d) kania, ja huomaat, että olet oikeastaan aika onnekkaassa asemassa, kun kotisi siivoaminen on niin helppoa. Toisaalta voit tuntea ylemmyyttä sitä kohtaan, jonka koti on huonommassa kunnossa kuin omasi, ja sääliä häntä hiljaa mielessäsi. Älä anna sen kuitenkaan näkyä.
Kiitos. Yritän ottaa näistä vinkeistä vaarin, jahka saan itseni paremmin orientoitua aikaan ja paikkaan.
Jokos siellä muuten ollaan Mac-uskossa?
No ei. Tämä on kuin hidastetussa elokuvassa, sanoi isäni.
Lähetä kommentti