Värjäsin kuluneella viikolla hiukseni ensimmäistä kertaa ikinä. Tai noh... Ei niitä värjätty, vaan vaalennettiin, eikä se ollut edes mikään kunnon käsittely, vähän raitoja vaan. Eli ihan pikkaisen raotin suuren hiustenvärjäysuniversumin raskasta verhoa. Silti tuntuu siltä, kuin olisi isonkin rajan ylittänyt. Tästä ei ole enää paluuta.
8 kommenttia:
Paheksun moista syvästi.
Valitettavan harvoin näkee naisilla maatiaismaisen hiekkatien värisiä hiuksia. Miltei kaikki värjäävät hiuksensa.
Ne hepsankeikat.
Tällä hepsankeikalla alkoi ennen niin vaaleat hiukset näyttää enemmänkin juuri tuon maatiastien värisiltä. Vanhuus ei tule yksin. Latvat oli vaaleat, juuret ei. Näytti kerta kaikkiaan rumalta. Pitihän sille jotain tehdä. Johan sen sanoo järjestyslakikin, ettei ihan minkä näköisenä tahansa voi ihmisten ilmoilla liikkua.
Puolustuksena sanottakoon, ettei sitä vaalennusta edes kyllä huomaa. Tilanne on parantunut, mutta ei niin paljon, että ulkopuolinen voisi tietää, että jotain on tehty. Mutta kyllä minäkin nyt vähän paheksun itseäni.
Ihmettelinkin, että miksi maatiastie näyttää niin kummalliselta sanalta. Sieltähän puuttui yksi ii!
No mutta etkös sinä ollut blondi jo lähtökohtaisesti? :) Tai mistä minä tiedän, kuvasi on tuollainen "4am in a toilet somewhere in manhattan, the friends are already dozed off and i'm pondering whether to score another line or kill myself". Tai ei kyllä oikeastaan. Mulle tuli vain loisteputkista mieleen Patrick Bateman. (Tosi mahtavia kohteliaisuuksia latelen taas.)
Muistan kun omat hiukseni värjättiin ensimmäistä kertaa kun menin hiusmalliksi. Kaikki pelottelivat että "nyt se sitten tapahtuu, värjäät hiuksesi, oma värisi lähtee, terveet hiuksesi kuolevat". No eivät ne ihan vielä ole kuolleet, vaikka minulla metroseksuaalisesti muodollisesti pätevät raidat onkin. Nyt voisi antaa taas tietysti oman värin kasvaa takaisin.
(Ei tässä kommentissa ollut muuta pointtia kuin sanoa että tauko on päättynyt.)
Älä huoli, kohteliaisuuksiesi mahtavuus ei ihan tavoittanut kohdetta, yli meni, pääasiassa. Ei tuo kyllä mikään loisteputkikuva ole, keltainen väri oli varmaan ainoa muokkaus, jonka osasin :D. Flegmaatikko voi todistaa, että sen osaa kuka vaan.
Se paheksunta itseäni kohtaan tulee siitä, että enää nuo pääkarvat ei ole itsestään sen värisiä kuin miltä ne näyttää. Jos joku vielä kysyy, että ootko värjänny hiukset, ni joudun nykyään sanomaan että joo. Että ei ne oikeesti ole näin vaaleet. Se on se pettymys ja paheksunta. Pelkkää turhamaisuutta. En usko, että itse värjäyksellä mitään merkitystä hiustenlaatuun tms. muuten on.
Aaaa... Täällä on siirrytty haircut-osastolle.
:) Jos nyt muutaman kerran vuodessa... Muutenhan täällä on ihan pelkkää asiatekstiä.
Päätin nyt sitten floodata kommenttilootasi... Mutta kun kaikki on niin relevanttia ja koskettaa mua henkilökohtaisesti.
Tukkani on jo liian pitkässä vaiheessa. Olen etsiskellyt halpaa parturia. Jotain sellasta eläkeläistä tai jotain, joka leikkaisi jollain kympillä. Hämärästi muistan, että ammattikouluissa parturiopiskelijat leikkaavat kanssa tosi halvalla. Kun jos "oikeassa" parturissa tavallinen hiustenleikkuu maksaa yli 20 euroa, niin se on jo liikaa. Vaikka voishan sen maksaa 3-4 kertaa vuodessa, mutta tää on periaatekysymys. En halua maksaa lisähintaa, koska leikkaaja on hiusteknikko.
Itse asiassa toivoisin olevani niin boheemi, että voisin teurastaa hiukseni lyhkäsiksi ihan vaan Fiskarsin saksilla, enkä välittää mitä muut siitä ajattelee. Olen kuitenkin porvari enkä pysty. Mutta olen sentään ollut yli puoli vuotta koskematta kampaan tai hiusharjaan. Ja äänestän vaaleissa perussuomalaiset eduskuntaan.
Lähetä kommentti