lauantai 18. syyskuuta 2010

Huoli ja rakkaus

Blogi päivittyy näköjään hyvin rauhalliseen tahtiin. Välillä tulee hetkiä, kun mietin että tää pitäis kirjoittaa blogiin, mutta jospa se alkaisi nyt syksyn rutiinien myötä siirtyä ihan käytäntöön.

Mietin että huolenpito kuulostaa lämpimältä sanalta. "Kiitos huolenpidosta!" Mutta sehän tietysti riippuu näkökulmasta. Huolenpito on huolen pitämistä, huolen kantamista. Pitää huolta jostakin, eli tekee mieleensä tilan, jossa joku ihminen tai asia on ja pysyy, vaikkei sitä koko ajan aktiivisesti ajattelisi. Huolen pitäminen on sitä, että vaikka keskittyisi johonkin muuhun, huolehdittava muistuu mieleen sopivan usein. Toisaalta vaikka ei haluaisikaan, voi se huoli olla mielessä kuitenkin. Muiden huolehdittavana oleminen on helppoa ja mukavaa, muista huolehtiminen voi olla vaikeaa, mutta toisaalta saattaa se käydä helpostikin. Mistäköhän sanasta "huoli" suomen kieleen tulee, en tiedä. Onkohan huoltaminen ja huolto samasta ajatuksesta lähtöisin? Jonkun asian kunnossa pitäminen vaatii säännöllistä huoltamista, ja huoltaminen taas vaatii huolehtimista. Huolestuminen on jo vakavampi tila, siinä taitaa huoli olla vallannut mielen kokonaan.

Kuulin että rakkaus on sanana lähtöisin muinaissuomen veneilytermistä. Rakka on ollut puomi, joka kahden veneen väliin asetettuna pitää veneet yhdessä ja saa ne kulkemaan samaan suuntaan. Vähän niin kuin katamaraani ehkä. Rakkaus on sitä kun se puomi pannaan paikoilleen. En tiedä onko totta, mutta hauska ajatus.

3 kommenttia:

urogallus kirjoitti...

Rakkaus on kai keksitty sana. Muistaakseni Agricola on vastuussa siitä. Jostain hän sen idean sai, joten miksei sitten veneilystä.

Vanhempi suomalainen sana oli lempi - tosin se tarkoitti nimenomaan eroottista rakkautta eikä siis ollut niin monipuolinen merkityksiltään kuin tuo ruma uudissana.

Rakka tarkoittaa pohjoisessa jäätyvän veden kalliosta irti louhimaa kivikkoa. Sitä löytyy erityisesti ylhäältä tunturista jyrkiltä rinteiltä ja järvien rannoilta. Pirullista kulkea. Oletettavasti että sana on saamelaista alkuperää.

molla kirjoitti...

Niin väitettiinkin, että nykysuomen rakka on saamesta, mutta tuo veneen rakka taas olisi jotain muuta perua. Tiedä häntä sitten mitä totuus pohjaa näillä veneillä on, ja hauska on sekin ajatus, että rakkaus sanana olisi tuosta saamen rakasta syntynyt.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2848 Tuolla ei mainita mitään veneilystä tässä yhteydessä.

Sekin on hauska juttu, että äiti sanana olisi tullut germaanisista kielistä, ja se todistaisi ystävällisiä suhteita. Miten muuten äitiä tarkoittava sana voisikaan kieleen siirtyä, kuin perheen sisällä. Jos ei sitten uskonnon mukana jonkun jumalan yhteydessä.

urogallus kirjoitti...

Päivityksiä, tuhmeliini!