Taikka aktivoituminen on liioittelua, kun katsoo noita päivitysmassoja, ennemmin uninen värähdys oli tuo edellinen.
No joo, mutta siis niinku. On myös edellisessä postauksessa mainittujen muutosten lisäksi tämä niin kutsuttu HOT PEACE SITUATION taikka epävakauden alue taikka hybridisota taikka eräänlainen kolmas maailmansota taikka mitähän helvetin ilmansuuntaa tässä pelkäisi seuraavaksi. Nyt näyttäisi siltä, että ei tarvitse aivan lähitulevaisuudessa testata lasten AW14- eli välikausikarderoobin kestävyyttä meriolosuhteissa venepakolaisena, vaan ihan hiekkalaatikko ja kuralätäköt riittää. Talveksi on kyllä hankittuna vähän paremmat haalarit, sillä perusteella että ruotsalaiset suhtautuisivat myönteisemmin likaisiin ja nälkäisiin sotalapsiin, jos niillä on edes uudet Ticket2Heaven-haalarit päällä. Siinäpä muuten sattuvasti nimetty tuotemerkki. (Ihan tälle linjalle en kyllä tyttövauvan sota-aikaan varustamisessa vielä lähtenyt. Ja luulen että joka tapauksessa elintasokuilu on sitä luokkaa, etteivät ruotsalaiset orpolastenkerääjät hahmottaisi hyviä tarkoitusperiäni vaan ihmettelisivät miten on lapsi taas lähetetty vanhoissa ja epätrendikkään värisissä rytkyissä ulkomaille. Jospa säälistä sitten suhtautuisivat lämpimästi. Eikä tuo T2H taida edes Suomessa enää niin kuuminta hottia olla, kerran sitä meidänkin taloudesta löytyy.)
Vitsailu sikseen, en oikeasti lähettäisi lapsia yksinään Ruotsiin. Ja jos lähettäisin niin en kai nyt sentään monen sadan euron vaatteissa!
En varmaan ole ihan ainoa ihminen, joka ei oikein tiedä mitä on meneillään, ainakaan Venäjän suhteen. Toisaalta haluaisin ajatella, että Vladimir Vladimirovits on lopulta järkevä ihminen, joka on myös riippuvainen äänestäjistään ja niistä oligarkeista ja nämä taas haluavat nauttia rauhallisista kauppayhteyksistä länteen. Ei ole järkevää sotia ja ottaa haltuun ongelmaisia alueita. Ja sitenpä tässä nyt pienesti kalistellaan ja bluffataan puolin ja toisin vähän aikaa, ja homma jää pian siihen, että saavat pitää sen Krimin. Ukrainasta tulee jonkinlainen liittovaltio, jonka itäosan ja länsiosan välillä vallitsee syvä epäluulo ja muutenkin on vaikeaa, mutta kuitenkin kansainvälisesti ajatellen tilanne rauhoittuu. Matkustajalentokoneen kysymys ei ehkä ikinä lopullisesti ratkea.
Toisaalta uskon niitä, esimerkiksi Illarionovia, Piontkovskia ja jopa Zhirinovskia, joiden mukaan Putinin tavoitteena on Naton ja lännen nöyryyttäminen ja haaveina tsaarienaikaiset rajat tai ainakin vaikutusvalta niillä/näillä alueilla. Ensinnäkin, vaikka Putinista maalattaisiin minkälaista kuvaa askeettisena ja vaatimatonta elämää viettävänä miehenä, vaatimaton mies ei pääse tuollaiseen asemaan eikä pysty sitä ylläpitämään. Ja jos on saanut kaiken, miten siitä voisi luopua, mihin mennä. Putin ei siirtynyt taka-alalle ensimmäisten presidenttikausien jälkeen, miksi siirtyisi nytkään. Ei hänelle ole odottamassa mitään tyydyttävää eläkevirkaa, nuori mieskin vielä. Pitää vaan keksiä hyvä syy jatkaa ja kiristää otetta. Armollisen vapaamielisyyden kautta ei onnistu, koska silloin länsimaistunut kansa alkaisi kysellä vaalien perään.
Jos kansan mielipide on merkittävä tekijä, ulkopuolinen vihollinen ja sotatilanteen järjestäminen on juuri se mitä tarvitaan. Ensin pelataan tappiinsa kaikki nationalistiset ambitiot ja katkeruudet, otetaan haltuun media ja demonisoidaan vastustajat. Mitä pahempi tilanne, sitä varmemmin kansa on vahvan johtajansa takana, koska vaihtaminen tarkoittaisi epävakautta ja vielä suurempaa vaaraa. Ja jospa Putinille ei ole väliä sillä, mitä Venäjän taloudelle tapahtuu. Jospa se on joka tapauksessa kaikki tai ei mitään, hänen kannaltaan. Jos hän onnistuu, hänestä tulee Russkij Mirin tsaari ja suuri venäläisen kansan yhteentuoja sekä fasismin voittaja sellaisessa asemassa, että se kuva säilyy. Jos epäonnistuu, niin voi vaikkapa vetää viime tekonaan muun maailman mukanaan.
Mutta sitä en osaa ajatella, aikoisiko Putin oikeasti armeijoiden voimin siirrellä rajoja ja jos aikoisi, niin riittäisikö kaistale sieltä ja toinen täältä, muodon vuoksi ja Naton häväistykseksi. Taikka riittäisikö tämä hybridisota, jossa napataan jokunen poliisi ja
tehdään kyberhyökkäyksiä ja spämmätään keskustelupalstoja taikka mitä
nyt keksitäänkin sellaista, mihin Nato ei taivu vastaamaan. SCO on tiivistynyt sotilasliitoksi ja Venäjä on puheenjohtajamaana. Antaako se rohkeutta katsoa mitä Nato tekee, jos vaikka Viroa härkitään.
Sitten on tämä verisempi ISIS-homma. Onko se liian pieni tekijä suurvaltojen yhteiseksi viholliseksi? Pyyhkiytyykö ISIS päiväjärjestyksestä, jos SCO ja länsimaat tahoillaan hyökkää sitä vastaan, vai voiko käydä niin, että nämä tahot ottavat sen yli yhteen. ISIS ehkä häviää kun tarpeeksi moni vaikutusvaltainen maa sitä tarpeeksi pelkää, mutta voiko muut kysymykset (Al-Assad, Iran, Palestiina, Israel...) ja suurvaltojen edut törmätä Lähi-idässä entistä kovemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti